Sähköliittymä
Kokkolan Energia on apunasi sähköverkkoon liittymisessä – mitä aiemmin otat meihin yhteyttä, sitä sujuvammin prosessi etenee.
Liittymän tilaaminen
Sähköliittymän tilaaminen alkaa ottamalla yhteyttä sähköliittymien asiantuntijaan: sahkoliittymat@kokkolanenergia.fi tai 050 328 1126. Häneltä saa ennakkotiedon liittymän toteutusmahdollisuuksista sekä liittymismaksun määräytymisestä. Kun liittymän saatavuus ja hinta on varmistettu, voidaan siirtyä liittymissopimuksen tekemiseen.
Liittymissopimus tehdään kirjallisesti Kokkolan Energiaverkot Oy:n ja liittyjän välillä jokaisesta sähköverkkoon liitettävästä kohteesta. Sopimus on hyvä tehdä noin kuukautta ennen liittymisjohdon rakentamista. Tämä koskee myös rakennusaikaista työmaasähköä. Sopimuksen laatimista varten sivun alaosasta löytyvä lomake tulee täyttää huolellisesti.
Liittymissopimuksen liitteiksi tarvitaan:
- asemapiirros, johon sähkösuunnittelija on merkinnyt maakaapelireitin ja pääkeskuksen sijainnin
- sähköpääkeskuksen pääkaavio
- tiedot pääsulakkeen koosta
Liitteet lisätään lomakkeen lähettämisen yhteydessä.
Liittymismaksu laskutetaan erillisellä laskulla liittymän kytkemisen jälkeen. Liittymismaksun suuruus määräytyy pääsulakkeen koon ja kiinteistön sijainnin mukaan. Liittymismaksu vahvistetaan liittymissopimuksella, ja maksun suorittaminen antaa liittyjälle sopimukseen perustuvat oikeudet.
Liittymähinnasto
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Liittymismaksuja ei palauteta liittymäsopimuksen purkautuessa.
| Pääsulake | Vyöhyke 1 Asemakaava-alue (ei koske yleiskaavoja, ranta-asemakaavoja eikä rantakaavoja) sekä asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on alle 200 m. |
Vyöhyke 2 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 200–400 m. |
Vyöhyke 3 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 400–600 m. |
Vyöhyke 4 Kaikki muut kuin vyöhykkeisiin 1, 2 ja 3 kuuluvat kiinteistöt/ sähköliittymät. Näihin sovelletaan alue- tai tapauskohtaista hinnoittelua. |
|---|---|---|---|---|
| 3x25A | 1 975,00 | 2 300,00 | 2 975,00 | * |
| 3x35A | 2 765,00 | 3 220,00 | 4 165,00 | * |
| 3x50A | 3 950,00 | 4 600,00 | 5 950,00 | * |
| 3x63A | 4 977,00 | 5 796,00 | 7 497,00 | * |
| 3x80A | 6 320,00 | 7 360,00 | * | * |
| 3x100A | 7 900,00 | 9 200,00 | * | * |
| 3x125A | 9 875,00 | * | * | * |
| 3x200A | 15 800,00 | * | * | * |
| 3x250A | 19 750,00 | * | * | * |
| Yli 250A | 79 | 92 | 119 | * |
| Pääsulake | Vyöhyke 1 Asemakaava-alue (ei koske yleiskaavoja, ranta-asemakaavoja eikä rantakaavoja) sekä asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on alle 200 m. |
|---|---|
| 3x25A | 1 975,00 |
| 3x35A | 2 765,00 |
| 3x50A | 3 950,00 |
| 3x63A | 4 977,00 |
| 3x80A | 6 320,00 |
| 3x100A | 7 900,00 |
| 3x125A | 9 875,00 |
| 3x200A | 15 800,00 |
| 3x250A | 19 750,00 |
| Yli 250A | 79 |
| Pääsulake | Vyöhyke 2 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 200–400 m. |
|---|---|
| 3x25A | 2 300,00 |
| 3x35A | 3 220,00 |
| 3x50A | 4 600,00 |
| 3x63A | 5 796,00 |
| 3x80A | 7 360,00 |
| 3x100A | 9 200,00 |
| 3x125A | * |
| 3x200A | * |
| 3x250A | * |
| Yli 250A | 92 |
| Pääsulake | Vyöhyke 3 Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 400–600 m. |
|---|---|
| 3x25A | 2 975,00 |
| 3x35A | 4 165,00 |
| 3x50A | 5 950,00 |
| 3x63A | 7 497,00 |
| 3x80A | * |
| 3x100A | * |
| 3x125A | * |
| 3x200A | * |
| 3x250A | * |
| Yli 250A | 119 |
| Pääsulake | Vyöhyke 4 Kaikki muut kuin vyöhykkeisiin 1, 2 ja 3 kuuluvat kiinteistöt/ sähköliittymät. Näihin sovelletaan alue- tai tapauskohtaista hinnoittelua. |
|---|---|
| 3x25A | * |
| 3x35A | * |
| 3x50A | * |
| 3x63A | * |
| 3x80A | * |
| 3x100A | * |
| 3x125A | * |
| 3x200A | * |
| 3x250A | * |
| Yli 250A | * |
* Tapauskohtainen hinnoittelu (1A => 0,68 kVA). Tapauskohtaisessa hinnoittelussa liitymän hinta (€) lasketaan kaavalla: a + Pxb. Laskentakaavassa: a = liittymän välittömät rakentamiskustannukset / € (alv 25,5%, P = pääsulakekokoa vastaava PJ-liittymän teho/kVA, b = PJ-liittymistehoa vastaava kapasiteettivarausmaksu €/kVA.
| Vyöhyke | 1 | 2 | 3 | 4 |
|---|---|---|---|---|
| 3x25A | 780,00 | 865,00 | 1 025,00 | * |
Suurin Kokkolan Energiaverkkojen jakeluverkkoon kytkettävä pienjänniteliittymä on 3x1250A. Liittymät, jotka sijoittuvat vyöhykeelle 4, selvitetään alue- ja tapauskohtaisen hinnoittelun mahdollisuus
| Kapasiteettivarausmaksu (b) €/kVA | |
|---|---|
| alle 1kV liittymät | 90,00 |
| 20kV liittymät | 32,00 |
| Tuotannon liittäminen 110/20kV sähköasemaan | 17,00 |
Energiavirasto on vahvistanut alla olevat liittymisehdot verkonhaltijan käytettäväksi 1.9.2021
1.Yleistä
Kokkolan Energiaverkot Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 2019, Alueverkon liittymisehdot ALE 2006) sekä hallinnon hyväksymiä näitä soveltamisohjeita.
Liittymissopimus tehdään aina kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää toiseen käyttöpaikkaan, mutta sopimus voidaan siirtää kiinteistön uudelle omistajalle tekemällä siitä kirjallinen ilmoitus Kokkolan Energiaverkot Oy:lle.
Pienjänniteverkon (0,4 kV) liittymissä sovelletaan:
- Vyöhykehinnoittelua
- Aluehinnoittelua
- Tapauskohtaista hinnoittelua
Keskijänniteverkon (20 kV) liittymissä sovelletaan:
- Kapasiteettivaraukseen sekä rakennus- ja liittämiskustannuksiin perustuvaa hinnoittelua
- Tapauskohtaista hinnoittelua
Suurjänniteverkon (110 kV) liittymissä sovelletaan:
· Rakennus- ja liittämiskustannuksiin perustuvaa hinnoittelua
Liittymismaksuun kuuluu liittymisjohto liittymispisteeseen asti. Liittymisjohdon ja liittymispisteen määrittelee verkonhaltija liittymissopimuksessa.
Liittymispiste on pienjännitteellä maakaapeliverkossa tontin raja ja ilmajohtoverkossa tontin rajan läheisyydessä oleva pylväs. Keskijännitteellä liittymispiste on tontin raja tai rengasverkossa verkonhaltijan kuormanerotinkennon ja liittyjän omistaman kytkinlaitoksen yhdistävä kisko.
Tontin osuuden liittyjä rakennuttaa itse. Kytkentä normaalina työaikana sähköverkkoon kuuluu liittymismaksuun. Liittymismaksu on siirtokelpoinen ja arvonlisäverollinen. Liittymismaksua ei palauteta.
2. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkkoon (0,4 kV)
2.1 Vyöhykehinnoittelu
Vyöhyke 1: Asemakaava-alueen (ei koske yleiskaavoja, ranta-asemakaavoja eikä rantakaavoja), sekä asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on alle 200 m, liitetään pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 2: Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/ sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 200-400 m, liitetään 3x25-3x100 A pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 3: Asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt/ sähköliittymät, joiden mittauskeskuksen suora etäisyys muuntamolta on 400-600 m, liitetään 3x25A-3x63A pääsulakekoon mukaan määräytyvän liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymähinnoilla sähköverkkoon.
Vyöhyke 4: Kaikki muut kuin vyöhykkeisiin 1, 2 ja 3 kuuluvat kiinteistöt/sähköliittymät. Näihin sovelletaan aluetai tapauskohtaista hinnoittelua.
2.2 Aluehinnoittelu
Liittymistapauksissa, jotka sijoittuvat vyöhykehinnoittelun ulkopuolelle, selvitetään aluehinnoittelun mahdollisuus. Aluehinnoittelu lasketaan sähköistyksen kannalta yhtenäiselle rajatulle alueelle.
Aluehinta on voimassa 10 vuotta ja sen jälkeen siirrytään käyttämään vyöhykehinnoittelua.
Alueelta kartoitetaan potentiaaliset liittyjät, joiden oletetaan liittyvän sähköverkkoon. Tällaisina pidetään olemassa olevia rakennuspaikkoja ja kaavoitettuja rakennuspaikkoja myös mahdolliset poikkeuslupakohteet huomioidaan.
Liittymismaksu määritetään laskemalla koko alueen rakentamiskustannukset ja käytetään kaikkien mahdollisten liittyjien määrää jakajana.
Ehtona aluehinnan muodostumiselle/rakentamiskynnykselle on, että 60% edellä lasketuista liittymistä toteutuu heti.
Korotettu aluehinnoittelu
Ellei aluehinnoittelun tarvitsemaa liittyjämäärää saada, tarjotaan halukkaille liittyjille korotettua liittymismaksua, jonka suuruus on 60 % em. alueen sähköistyskuluista jaettuna liittyjien määrällä. Korotettu aluehinta on voimassa 10 vuotta.
Korotettujen liittymismaksujen alueella siirrytään aluehintaan, kun rakentamiskynnys täyttyy.
Korotetun aluehinnoittelun-alueelle myöhemmin liittyvien liittymismaksuista palautetaan aiemmin liittyneille palautusmaksuja siten, että se vastaa uusimman liittyjän (-ien) liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita noudattaen. Palautusten määrä/ kohdistus lasketaan siten, että alkuperäisten liittymien liittymismaksu suhteessa liittymistehoon vastaa uusimman liittyjän (-ien) liittymismaksua. Liittymismaksun palautuksia ei suoriteta sen jälkeen, kun alueen liittymien rakennuskynnys on täyttynyt.
2.3 Tapauskohtainen liittymismaksu
Ellei edellisiä voida soveltaa lasketaan tapauskohtainen liit- 3 tymismaksu, joka lasketaan tapauskohtaisen hinnoittelun menetelmällä (a+P*b).
Jos näin laskettu hinta on alhaisempi kuin vyöhyke- tai aluehinta, käytetään sitä liittymishintana.
Jos pienjänniteliittymän tehontarve edellyttää muuntamon rakentamista, antaa liittyjä korvauksetta muuntamotilan verkonhaltijan käyttöön.
2.4 Palautusehto
Jos liittyjää varten rakennettuun verkkoon liitetään muita liittyjiä, lasketaan näiden ja vanhan liittyjän mukaiset keskimääräiset kustannukset. Näiden kustannusten ja maksetun tapauskohtaisen liittymismaksun erotus korotetusta liittymismaksusta palautetaan liittyjälle.
Palautusehto liitetään kaikkiin tapauskohtaisesti laskettuihin liittymismaksuihin.
Kun aluehinnoittelun rakentamiskynnys täyttyy, palautetaan aluehinnan ylittänyt osuus aikaisemmin liittyneille ja siirrytään aluehinnoittelun piiriin. Palautus on voimassa 10 vuotta liittymissopimuksen allekirjoituksesta.
2.5 Liittymän koon muuttaminen
Liittymän kokoa suurennettaessa liittyjän aloitteesta peritään suurentamisesta lisäliittymismaksu. Lisäliittymismaksu on uutta ja olemassa olevaa liittymän sulakekokoa vastaavien hinnaston mukaisten liittymismaksujen erotus. Mikäli hinnastossa ei ole tarvittavaa sulakekokoa, lasketaan lisäliittymismaksu tapauskohtaisesti rakentamiskustannusten perusteella.
Jos suurennettava liittymä sijaitsee vyöhykehinnoittelun ulkopuolella, liittymismaksu määräytyy kapasiteettivarausmaksun ja liittymätehon muutokseen eli b x (Pu-Pv). Jos vyöhykkeellä olevaa liittymää suurennetaan siten, ettei vyöhykehintoja ole määritetty uudelle sulakekoolle, lisäliittymismaksu määritetään hyödyntämällä sekä vyöhykehinnastoa että kapasiteettivarausmaksun tehoarvoa.
Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua palauteta vaan liittymisoikeus jää voimaan 3x63A sulakekokoon asti. Muutoksesta tehdään liite liittymissopimukseen. Pääsulake on palautettavissa myöhemmin 10 vuoden aikana liittymissopimuksen mukaiseksi. Muuttamisesta peritään palvelumaksuhinnaston mukainen palvelumaksu.
Yli 63A liittymän pienentämisessä ei paluuoikeus säily vaan liittymästä tehdään uusi liittymissopimus. Pienennyksen osaliittymismaksua ei palauteta. Pienennyksen asiakas teettää urakoitsijalla (usein muutoksia keskukseen mm. mittamuuntajat).
Jos vanha ja uusi liittymä ovat eri jännitetasoilla, liittymismaksu määräytyy liittymispisteen muutoksesta aiheutuvista laajennuskustannuksista sekä mahdollisesta kapasiteettivarauksen muutoksesta (a+Pmuut.*b), mikäli uusi kapasiteettivarausmaksu on vanhan jännitetason kapasiteettivarausmaksua suurempi.
2.6 Liittymän 3-vaiheistaminen
Asiakas voi muuttaa vanhan 1-vaiheisesti rakennetun liittymän 3- vaiheiseksi saman sulakekoon mukaiseksi liittymäksi. Asiakkaalta peritään tällöin hinnaston mukainen maksu liittymän muutoksesta.
2.7 Tilapäinen liittymä
Määräaikaisella liittymissopimuksella voidaan tilapäinen sähkönkäyttöpaikka liittää ilman liittymismaksua sähköverkkoon. Tällaiseen liittymään voidaan tilapäissähköä toimittaa enintään kaksi vuotta. Liittymä rakennetaan rakennuspalvelun hinnaston mukaan.
2.8 Liittymän ylläpito
Liittyjä voi ylläpitää liittymissopimuksen mukaista liittymää ilman voimassa olevaa verkkosopimusta maksamalla ylläpitohinnaston mukaiset maksut.
3 Liittymismaksuperiaatteet keskijänniteverkkoon (20 kV)
3.1 Liittymismaksuperiaatteet
Liittymä määritellään tarvittavan liittymistehon mukaan.
Liittymismaksu lasketaan liittymän liittämis-, rakentamis- ja muista mahdollisista kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuvista kustannuksista ja olemassa olevasta verkosta tarvittavan kapasiteettivarauksen summana.
a + P*b
a sisältää välittömät liittämiskustannukset ja liittyjää varten mahdollisesti rakennettavan johdon rakentamiskustannukset sekä mahdolliset muut liittymisestä välittömästi johtuvat kustannukset [euroa].
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keskijänniteverkon vahvistamisen [euroa/kVA].
P on liittyjän liittymisteho [kVA]. Kapasiteettivarauksella tarkoitetaan sitä osaa olemassa olevan keskijännite- ja suurjänniteverkon siirtokapasiteetista, joka liittyjän verkkoon liittämisen myötä tulee varattua liittyjän sähkönsiirtoa varten.
Keskijännitteellä verkko rakennetaan pääsääntöisesti rengasverkoksi. Tämän takia liittyjä laittaa kaksi 630 A kuormanerotinkennoa verkonhaltijan käyttöön ja yksi kuormanerotinkenttä (tai katkaisija-) asiakkaan laitteistojen erottamiseen jakeluverkosta. Nämä kennot tulevat verkonhaltijan käyttöön ja omistukseen (ovat osa liittymän rakentamiskustannuksia).
3.2 Kapasiteettivarausmaksun suuruuden määrittämien keskijänniteverkossa
Kapasiteettivarausmaksu lasketaan EV:n julkaiseman laskentataulukon mukaisesti johtimien marginaalikustannuksien ja päämuuntajan aiheuttaman marginaalikustannuksen summana.
3.3 Liittymän koon suurentaminen
Liittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu uuden ja vanhan liittymistehon väliseen erotukseen, että kyseisen liittyjän alueella käytettävään kapasiteettivarausmaksuun ja mahdolliseen muutoksesta aiheutuviin välittömiin laajennuskustannuksiin.
a + (Pu –Pv)*b
a Jos liittymätehon korotuksen yhteydessä liittymispistettä joudutaan perustellusta syystä muuttamaan, peritään tällöin muutoksesta aiheutuneet laajennuskustannukset. Muutoin laajennuskustannukset a = 0 €.
Pu on liittyjän uusi liittymisteho [kVA]
Pv on liittyjän vanha liittymisteho [kVA]
b on alueen kapasiteettivarausmaksu [euroa/kVA]
3.4 Liittymän koon pienentäminen
Liittymän koon pienentämisestä (teho- tai sulakeperusteinen) ei peritä asiakkaalta maksua. Liittymään jää voimaan asiakkaan maksama teho- tai sulakeperusteinen yläraja johon asiakas voi halutessaan palauttaa liittymän. Liittymismaksuja ei palauteta muutoin kuin liittymän irtisanomisessa.
Asiakas vastaa mahdollisista liittymäkoon vaihtamisesta aiheutuvista mittaukseen tai suojaukseen (sulake-, katkaisija-) muutoskustannuksista.
4 Liittymismaksuperiaatteet 110 kV:n verkkoon
110kV liittymissä noudatetaan tapauskohtaista hinnoittelua. Liittymismaksu lasketaan kaavalla:
a + b × P
a on kustannus, joka sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset; ei sisällä verkon vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia [€]
b on kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa olevan verkon keskimääräisiä vahvistuskustannuksia [€/kVA] tai [€/MVA]
P on liittyjän liittymisteho [kVA] tai [MVA]
1 Yleistä
Kokkolan Energiaverkot Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähköntuotannon liittämisehdot TLE 05 ja Alueverkon liittymisehdot ALE 2006) sekä hallinnon hyväksymiä näitä soveltamisohjeita.
Liittymissopimus tehdään aina kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää toiseen käyttöpaikkaan, mutta sopimus voidaan siirtää sähkön- tuotantopaikan uudelle omistajalle tekemällä siitä kirjallinen ilmoitus Kokkolan Energiaverkot Oy:lle.
Liittymismaksuun kuuluu liittymisjohto liittymispisteeseen asti. Liittymisjohdon ja liittymispisteen määrittelee verkonhaltija liittymissopimuksessa.
- Liittymispiste on pienjännitteellä maakaapeliverkossa tontin raja ja ilmajohtoverkossa tontin rajan läheisyydessä oleva pylväs.
- Keskijännitteellä alle 2 MVA liittymispiste on tontin raja tai rengasverkossa verkonhaltijan kuormanerotinkennon ja liittyjän omistaman kytkinlaitoksen kisko.
- Keskijännitteellä yli 2 MVA liittymispiste on sähköasema.
Liittymisjohdon liittymispisteestä tuotantolaitokselle liittyjä rakennuttaa itse.
Kytkentä normaalina työaikana sähköverkkoon kuuluu liittymismaksuun.
Liittymän määrittelyn ratkaisee se kumman kulutuksen tai tuotannon teho on suurempi.
Liittymismaksu on siirtokelpoinen ja arvonlisäverollinen. Liittymismaksua ei palauteta.
2 Liittymisperiaatteet pienjänniteverkkoon (0,4 kV)
Pienjänniteliittymissä noudatetaan samoja ehtoja kuin kulutuksen liittämisperiaatteissa. Mahdollisen lisäsuojauksen aiheuttamat kustannukset lisätään liittymismaksuun.
3 Liittymisperiaatteet keskijänniteverkkoon (20 kV)
3.1 Enintään 2 MVA laitoksen liittymismaksuperiaatteet
Liittymismaksu lasketaan liittymän liittämis-, rakentamis- ja muista mahdollisista kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuvien kustannusten mukaan.
Keskijännitteellä verkko rakennetaan pääsääntöisesti rengasverkoksi. Tämän takia liittyjä laittaa kaksi 630 A kuormanerotinkennoa verkon- haltijan käyttöön. Nämä kennot tulevat verkonhaltijan käyttöön ja omistukseen (ovat osa liittymän rakentamiskustannuksia).
3.2 Enintään 2 MVA liittymän koon suurentaminen
Liittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu välittömiin tätä asiakasta palvelevan verkon rakennuskustannuksiin, kun uusi teho on enintään 2 MVA.
Kun uusi teho on yli 2 MVA, liittymismaksu on yli 2 MVA laitoksen liittymismaksuperustein laskettu maksu vähennettynä vanhan liittymän liittymismaksulla.
3.3 Yli 2 MVA laitoksen liittymismaksuperiaatteet
Liittymismaksu lasketaan liittymän liittämis-, rakentamis- ja muista mahdollisista kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuvista kustannuksista ja olemassa olevasta verkosta tarvittavan kapasiteetti- varauksen summana.
a + b* P
a sisältää välittömät liittämiskustannukset ja liittyjää varten mahdollisesti rakennettavan johdon rakentamis- ja suojauskustannukset sekä mahdolliset muut liittymisestä välittömästi johtuvat kustannukset [euroa].
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keski- ja suurjännitejakeluverkon vahvistamisen [euroa/kVA].
P on liittyjän liittymisteho [kVA].
Kapasiteettivarauksella tarkoitetaan sitä osaa olemassa olevan keskijännite- ja suurjänniteverkon siirtokapasiteetista, joka liittyjän verkkoon liittämisen myötä tulee varattua liittyjän sähkönsiirtoa varten.
3.4 Kapasiteettivarausmaksun suuruuden määrittäminen keskijänniteverkossa
Kapasiteettivarausmaksu lasketaan EMV:n julkaiseman laskentataulukon mukaisesti johtimien marginaalikustannuksien ja päämuuntajan aiheuttaman marginaalikustannuksen summana.
Sähköasemaan liityttäessä huomioidaan vain päämuuntajan osuus.
3.5 Yli 2 MVA liittymän koon suurentaminen
Liittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu välittömiin verkon rakennuskustannuksiin sekä uuden ja vanhan tehon väliseen erotukseen sekä käytettävään kapasiteettivarausmaksuun b.
a + (Pu – Pv)b
a sisältää välittömät liittämiskustannukset ja liittyjää varten mahdollisesti rakennettavan verkon rakentamis- ja suojauskustannukset sekä mahdolliset muut liittymisestä välittömästi johtuvat kustannukset [euroa].
Pu on liittyjän uusi liittymisteho [kVA].
Pv on liittyjän vanha liittymisteho [kVA].
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keski- ja suurjännitejakeluverkon vahvistamisen [euroa/kVA].
4 Liittymismaksuperiaatteet 110 kV:n verkkoon
Liittymismaksu lasketaan välittömien liittämiskustannusten mukaan.
5 Liittymän jännitetason vaihtaminen
Vanha liittymä irtisanotaan ja tehdään uusi liittymissopimus.